Minä Herkules-suihkulähteellä Brnon Aukiolla.
Helmikuun 21, 2012:
Yrittääkö joku tavoittaa verhon tuolta puolen...?
Dobry den ja hei kaikki :)! Tämä viikko oli täynnä hengellistä kasvua minulle. Yritän olla parempi ja kuuliaisempi, ja olen huomannut suuren eron siinä kuinka paljon voin tuntea Pyhää Henkeä. Meillä oli erikoiskoulutusta viime viikolla, jolloin lähetysjohtaja tuli ja puhui meille samoin kuin lähetysjohtajan apulaiset, ja minä opin paljon, ja jos minulla on aikaa, jaan. Ehkä menen vain päivien mukaan tällä viikolla, jestli to by slo! (jos sopii).
SIIS maanantai- Valmistautumispäivä eikä mitään jännittävää jaettavaa, paitsi että pyhät kirjoitukseni ovat täysin hajonneet taas niin kuin siniseni kotona missä sivut lähtevät irti, enkä tiedä mikä niitä vaivaa! Joten yritän löytää liikkeen, joka voisi korjata ne. Kohtelen niitä niin hyvin, en tiedä mitä oikein tapahtuu. Joka tapauksessa, informaatiopaikka oli suljettuna viime Valmistautumispäivänä, joten ehkä seuraavana :).
Yrittääkö joku tavoittaa verhon tuolta puolen...?
Dobry den ja hei kaikki :)! Tämä viikko oli täynnä hengellistä kasvua minulle. Yritän olla parempi ja kuuliaisempi, ja olen huomannut suuren eron siinä kuinka paljon voin tuntea Pyhää Henkeä. Meillä oli erikoiskoulutusta viime viikolla, jolloin lähetysjohtaja tuli ja puhui meille samoin kuin lähetysjohtajan apulaiset, ja minä opin paljon, ja jos minulla on aikaa, jaan. Ehkä menen vain päivien mukaan tällä viikolla, jestli to by slo! (jos sopii).
SIIS maanantai- Valmistautumispäivä eikä mitään jännittävää jaettavaa, paitsi että pyhät kirjoitukseni ovat täysin hajonneet taas niin kuin siniseni kotona missä sivut lähtevät irti, enkä tiedä mikä niitä vaivaa! Joten yritän löytää liikkeen, joka voisi korjata ne. Kohtelen niitä niin hyvin, en tiedä mitä oikein tapahtuu. Joka tapauksessa, informaatiopaikka oli suljettuna viime Valmistautumispäivänä, joten ehkä seuraavana :).
Englannin luokkamme ja Valentinen Päivän kortit, jotka teimme.
Tiistai- Meillä oli englannin tunti, ja se oli hirmu hauskaa. Oli Valentinen Päivä, joten opetin oppiaiheen hassuista Valentinen sanoista, ja kaikki saivat tehdä Valentinen kortteja kirjoitusharjoitukseksi. Se oli fantastista kuten valokuva näyttää. Rakastan englannin luokkaani! Luovuuteni on silti alkamassa tyrehtyä, joten jos kellään on ideoita, kertokaa minulle! :) Onko kukaan opettanut englantia aikaisemmin? He ovat niin söpöjä. Minun englannin vauvani.
Vasemmalta: Sisar Martin, Sisar Brimhall, minä, Sisar Smith.
Keskiviikko- Haha, tämä juttu on niin hassu, niin minun täytyy jakaa se. Siis meillä oli sovittu tapaaminen erään naisen luona. Löysin hänet kasasta [aikaisempia tutkijoita] ja pirautin hänelle (joskus he [haluavat tavata], mikä on siunaus). Joka tapauksessa, siis toissaviikolla löysin tämän naisen, vahvistin hänen nimensä ja osoitteensa ja sovin tapaamisen. Se oli kummalliseen aikaan aikaisin aamulla, mutta sovin sen joka tapauksessa. Menemme sinne viime keskiviikkona, hän ei vastaa summeriin (heillä on tuollaiset summerit kerrostaloissa niin kuin Suomessa), ja juuri kun olemme ajattelemassa painaa kaikkien summeria, tämä mies joka käy kirkossa ja englannin tunnilla, kävelee ulos rakennuksesta. Sanoin niin kuin: ”Öh, hei! Mitäs teet?” ja hänen äitinsä asui siellä, ja hän oli siellä lapioimassa lunta ja päästi meidät sisään.
Vasemmalta: Sisar Brimhall, Sisar Smith, Sisar Martin, minä.
Pääsemme naisen asunnolle, jolla pitäisi olla tapaaminen, kukaan ei vastaa. Joten soitamme naapurin ovikelloa. Hän avaa ja puhuu kurkkunsa LÄPI. Hänen kurkkunsa läpi oli pistetty reikä niin että se kuulosti todella mielenkiintoiselta. Hän vain toisti uudelleen ja uudelleen karhealla kurkkuäänellä, että nainen kuoli viime vuonna, ja asunto on tyhjä, koska hänen poikansa omistaa sen, mutta asuu tyttöystävänsä kanssa, joten se oli mielenkiintoista. Hän tunsi naisen hyvin, ja hän kuoli viime vuonna... mitä? Joten tajusin, että meillä oli vielä noin 40 minuuttia ja niin kysyin halusivatko toverini [puhua muille ihmisille]. Minusta tuntui vahvasti, että meidän tarvitsi mennä yläkertaan, mutta koska minulla on hissikammo enkä mene niihin sisään, [jotkut ryhmässämme sanoivat, että ovat] kyllästyneet portaisiin ja halusivat mennä vain alas, ei ylös. Puskin sitä ja vieläpä ehdotin, että Martinsit (jotka olivat kanssamme) ja minä voisimme mennä ylös ja sisaret voisivat mennä alaspäin, koska he olivat halukkaita. Mutta [joku] intti ja [joku] rationalisoi, joten alas me menimme. Ei mitään. Myöhemmin sinä iltana sisar Brimhall kertoi minulle, että sillä sekunnilla kun aloimme mennä alaspäin, hänen päähänsä tuli ääni, joka sanoi: ”Meidän pitäisi olla menossa ylöspäin.” muttei hän kuunnellut, koska olimme jo seisseet siellä pitämässä miniväittelyä minun tunteistani vastaan kaikki muu kasaantuneena sitä vasten.
Vasemmalta: Sisar Brimhall, Sisar Smith, Sisar Martin, minä.
Joka tapauksessa, siis se oli mälsää, ja hän tunsi olonsa kurjaksi, mutta kerroin hänelle, että voisimmehan mennä takaisin. MUTTA tarina muuttuu kummallisemmaksi. Tulimme kotiin katsomaan muistiinpanojamme naisesta, ja sisar Brimhall oli myös soittanut hänelle joulukuussa, ja hän oli pyytänyt meitä soittamaan takaisin seuraavalla viikolla. MITÄ? MUTTA koko viikon sen jälkeen kun sovin tapaamisen hänen kanssaan, hänen puhelimensa ei toiminut ja kuului, että oli epäkunnossa jne., ja nyt tiedämme, että se on koska hän on KUOLLUT. Höööh...? Toivon, että tässä tarinassa on jotain järkeä, hahah, siis joka tapauksessa, menimme takaisin ja [puhuimme ihmisille] yläkerroksissa... ei menestystä, mutta meillä on vielä kaksi kerrosta jäljellä. En tiedä MIKÄ looginen selitys on tässä koska vahvistin hänen nimensä ja osoitteensa, ja heti sen jälkeen kun puhuin hänelle, seuraavana päivänä hänen puhelimensa ei toiminut, mutta toistaiseksi kaikki lähetyssaarnaajat kutsuvat sitä kummitusnaiseksemme, joka yrittää tavoittaa jonkun verhon tuolta puolen. Aaahahaha, melkoinen tarina.
Perheillassa: Minä, Jiri, Pavel.
SAMANA päivänä tämä tutkija oli istumassa oppitunnillaan vanhimpien kanssa puhumassa kasteesta, koska hän on nyt tutkinut muutamia kuukausia. Jäsen, joka oli heidän kanssaan, kysyi: ”Aiotko kertoa vanhemmillesi, että olet menossa kasteelle?” Hän sanoi: ”En.” Ja jäsen sanoi: ”Mikset?” Ja [tutkija] sanoi: ”Koska he eivät kertoneet MINULLE, että heidät oli kastettu...” Ja vanhimmat sanoivat: ”Heidät kastettiin? Mihin kirkkoon?” Ja [tutkija] sanoi: ”Tähän kirkkoon! Cirkev Jezise Krista Svatych Poslednich Dnu!” Ja luulen, että vanhimmat olivat vain ällistyneitä suu auki, ja pienen lisäyllytyksen jälkeen [tutkija] kertoi heille, että hänen äitinsä kastettiin 15 vuotta sitten ja hänen isänsä 3 vuotta sitten. Ilmeisesti he ovat molemmat vähemmän aktiivisia, mutta se on hullua, koska [tämä tutkija] löytyi ratikasta nuoren jäsenen toimesta täällä aivan viime aikoina ja täysin riippumatta vanhempiensa jäsenyydestä. NIIN hassua.
Perheillassa: Jiri, Palannut lähetyssaarnaaja Skotlannista, Pavel, minä, Mario.
Niin yritämme työkennellä saadaksemme tämän perheen kirkkoon [siellä missä he asuvat] ja saada heidän poikansa kasteelle! Heidät pitäisi sinetöidä tiedättehän?! :) Kaunis tarina, jos se onnistuu. Rukoilkaa [tämän tutkijan] puolesta. Hän on SUURENMOINEN. Tässä pojassa on NIIN PALJON valoa nyt. Hän aivan valaisee kirkon ja on niin hassu, että kaikki aivan kuolevat, ja joka tapauksessa me rakastamme häntä, hän on hyvin erityinen. Toivon, että hän palvelee. Kaikkien tarvitsee palvella! Työ tarvitsee [häntä].
Me kyyhöttämässä puhelinkopissa yhtenä iltana odottamassa ratikkaa, koska oli NIIN. KYLMÄ.
Torstai- [Yksi tutkijoistamme] saa minut purskahtamaan nauruun. Hän on todella alkamassa muuttua evankeliumin takia, ja rakastan sitä. Hänellä menee niin hyvin. Hän lukee ja rakastaa sitä ja ymmärtää käsitteitä. Oi, ja sunnuntaina annoimme hänelle haasteen lukea Joseph Smithistä, ja hän sanoi ei. Sanoin: ”Miksei?” ja hän sanoi: ”Koska tiedän jo, että Mormonin Kirja on totta, ja Mormonin Kirjassa lukee, että Joseph Smith on profeetta, joten minun ei tarvitse rukoilla siitä.” Hyvä vastaus, ja hymyilin, mutta kehotin häntä silti rukoilemaan siitä, hahah.
Maanantai siis eilen- Sisar Smithin piti saada viisuminsa uusittua (kiitos Äiti, että hankit minulle sen EU-passin), ja niin menimme Prahaan. RAKASTAN matkustamista. Rakastan junamatkoja. Saavuimme Prahaan, ja sisar Brimhallin ja minun annettiin juosta vapaina. Joten teimme niin, ja menimme MUCHA-näyttelyyn. Hän on kuuluisa taiteilija Tsekin tasavallasta. Se oli hienoa, ja olin niin iloinen nähdessäni jotain kulttuuria. Halusimme [mennä] kommunismin museoon, mutta ehkä ensi kerralla. Tämä oli lähempänä. PAH aika on jo lopussa! Tunti on niin vähän! Odottakaa vain ensi vuotta tähän aikaan, jolloin voin näyttää teille kuvia ja puhua tuntikausia... kuulostaa hauskalta ainakin minusta, hahah.
Kiitos taas tuestanne ja posteista, ja Äiti kiitos ”Dear Elder”-kirjeistä. [= kirjeistä, jotka on lähetetty www.dearelder.com sivun kautta] RAKASTAN saada postia, ja yllätysjutut ovat ihania. Kiitos niin paljon! Rakastan teitä kaikkia. Hullua, että Isi oli taas Prahassa. Se on niin kaunis paikka, vai mitä?!
Rakastan teitä! Kirkko on totta!
-Satu
Rakastan teitä! Kirkko on totta!
-Satu