Lokakuun 24, 2011:
Hulluja ja iloisia tarinoita
Hei taas! :) Haha, tältä viikolta on muutamia mielenkiintoisia tarinoita!
Ok, hassu tarina numero yksi: [Puhuin] yhdelle miehelle kadulla yhtenä päivänä: ”Olen lähetyssaarnaaja... Oletteko kuulleet Mormonin kirjasta?” Joka tapauksessa, puhumme edelleen, ja lopulta hän nostaa ylös kirjaa kassissa ja sanoo: ”Minulla on jo Raamattu.” ja pyydän nähdä sen, ja se on se kirja, jonka Hitler kirjoitti vankilassa! AAAH sanoin: ”Tuota, se on Raamatun VASTAKOHTA.” ja hän nauroi ja sanoi, ettei hän ollut kiinnostunut. NIIN KUMMALLISTA.
Tarina numero kaksi: [Puhuin] miehelle, joka seisoi ja odotti bussiamme. Sisar Smith hymyili vieressäni, kun yhtäkkiä mies alkoi huutaa minulle englanniksi: ”TURPA TUKKOON! TURPA TUKKOON!” ja minä olin vähän häkeltynyt, joten sanoin vain: ”Prosim?” (anteeksi?) ja sitten tsekin kielellä hän kertoi meille, että Hitler ja Stalin olivat tulossa takaisin panemaan paikat kuntoon ja se oli kehen hän uskoi. Luulen, että kasvoni osoittivat miten pöyristynyt olin, hahaha, ja niin sisar Smith ja minä kävelimme muutamia askelia vasemmalle ja vain niin kuin tuijotimme kaikkia, jotka olivat katsomassa, ja sitten mies käveli luoksemme ja sanoi: ”ÄLKÄÄ SEISKÖ VIERESSÄNI!” ja sisar Smith sanoi: ”Herra, odotamme bussia.” Ja sitten mies sanoi: ”ODOTTAKAA MUUALLA.” Minä vain seisoin siinä. Ja sitten hän käveli pois. OUTOA, OUTOA, OUTOA!
Hulluja ja iloisia tarinoita
Hei taas! :) Haha, tältä viikolta on muutamia mielenkiintoisia tarinoita!
Ok, hassu tarina numero yksi: [Puhuin] yhdelle miehelle kadulla yhtenä päivänä: ”Olen lähetyssaarnaaja... Oletteko kuulleet Mormonin kirjasta?” Joka tapauksessa, puhumme edelleen, ja lopulta hän nostaa ylös kirjaa kassissa ja sanoo: ”Minulla on jo Raamattu.” ja pyydän nähdä sen, ja se on se kirja, jonka Hitler kirjoitti vankilassa! AAAH sanoin: ”Tuota, se on Raamatun VASTAKOHTA.” ja hän nauroi ja sanoi, ettei hän ollut kiinnostunut. NIIN KUMMALLISTA.
Tarina numero kaksi: [Puhuin] miehelle, joka seisoi ja odotti bussiamme. Sisar Smith hymyili vieressäni, kun yhtäkkiä mies alkoi huutaa minulle englanniksi: ”TURPA TUKKOON! TURPA TUKKOON!” ja minä olin vähän häkeltynyt, joten sanoin vain: ”Prosim?” (anteeksi?) ja sitten tsekin kielellä hän kertoi meille, että Hitler ja Stalin olivat tulossa takaisin panemaan paikat kuntoon ja se oli kehen hän uskoi. Luulen, että kasvoni osoittivat miten pöyristynyt olin, hahaha, ja niin sisar Smith ja minä kävelimme muutamia askelia vasemmalle ja vain niin kuin tuijotimme kaikkia, jotka olivat katsomassa, ja sitten mies käveli luoksemme ja sanoi: ”ÄLKÄÄ SEISKÖ VIERESSÄNI!” ja sisar Smith sanoi: ”Herra, odotamme bussia.” Ja sitten mies sanoi: ”ODOTTAKAA MUUALLA.” Minä vain seisoin siinä. Ja sitten hän käveli pois. OUTOA, OUTOA, OUTOA!
Kolmas tarina: Eilen olimme [koputtamassa] muutamiin oviin asuntorakennuksessa. Olimme juuri ojentaneet kortin jollekulle, joka sulki oven, ja jatkaneet eteenpäin. Hänen ovensa avautui, kun olimme lähdössä, ja innostuimme, koska mies piteli tapaamiskorttia. Ajattelimme, voi, ehkä hän on kiinnostunut! Hän kutsui meidät luokseen ja kysyi keitä olimme. Kerroimme hänelle taas. Sitten hän katsoi sisar Smithiä ja sanoi: ”Voisitko tulla sisään, että meillä voisi olla seksiä?” Sisar Smith muuttui NIIN PUNAISEKSI. En ymmärrä paljoa, mutta ymmärsin sen!!! Hän sanoi ”en” ja sanoi, että uskomme siveyteen ennen avioliittoa. Mies sanoi silloin: ”No voi, voimme hoitaa sen pikku asian äkkiä.” Hän sanoi EI. Sitten mies kääntyi minuun päin ja sanoi: ”Entäs sinä?” Nauroin ja sanoin ei millään. Lähdimme kiireesti. On surullista, että sellaista on maailman moraali. Jotakin niin pyhää levitetään julisteisiin ja kirjasiin, ja ihmiset ovat halukkaita jakamaan sen vain kenen tahansa kanssa. Todella surullista. Mutta se on miksi olemme täällä. Ja se vain osoittaa minulle taas kerran miten paljon tämä maailma tarvitsee Jumalaa.
Söpö asuinrakennukseni, se on KELTAINEN, ja sitä ympäröivät VIHREÄT PUUT! Olen onnellinen.
Neljäs tarina: [Jatkoimme] matkaa ja puhuimme eräälle naiselle, joka luuli, että olemme paholaisesta. Hän kirkui: ”KULTTI KULTTI!” ja sitten vedimme esiin Mormonin kirjan, ja hän työnsi sen pois ovensa luota ja sanoi, että häntä on käsketty pysymään kaukana jostain niin paholaismaisesta. Sanoin rauhallisesti: ”Mutta miten jokin, mikä kertoo Jeesuksesta Kristuksesta, voi olla paholaismainen?” Hän rauhoittui sen jälkeen. Kysyin häneltä miksi hän uskoo sillä tavalla kuin hän uskoo, ja hän sanoi, että on lukenut kirjan. Sitten sisar Smith sanoi: ”Mikä on sen kirjan nimi?” ja hän sanoi jotain, mutta kumpikaan meistä ei tiennyt mitä se oli. Sitten kysyin: ”Voisinko nähdä sen?” ja hän meni hakemaan sen. Kun hän avasi kirjan, tunnistin sen heti! Se on se FLDS [MAP-kirkosta erotettu tai vieroittunut kirkkokunta] kirja, jonka olemme kaikki lukeneet! (Pakotin Andrew:nkin lukemaan sen.) Se on se kirja, jonka nimi on ”Pako”. Siinä oli erilainen kansi, mutta tunnistin sen keskellä olevista valokuvista. Juuri silloin olin NIIN ILOINEN, että olin lukenut sen kirjan, koska sisar Smith ei ollut eikä tiennyt mitä maailmassa tehdä tai sanoa, mutta minä voin rehellisesti sanoa: ”Minä olen lukenut tuon kirjan eikä se kerro uskonnosta, johon minä kuulun. Olen myös lukenut tämän kirjan (Mormonin kirjan), ja tiedän, että tämä kirja kertoo Kristuksesta ja tuo rauhaa ja iloa.” Sitten sisar Smith jakoi myös voimallisen todistuksensa, ja......rummun päristystä....HÄN OTTI MORMONIN KIRJAN!! HÄN OTTI! Ja hän sanoi, että lukisi sen. Palaamme kahden viikon päästä, kun hän tulee kotiin jostain. Toivon, että hän lukee sen. Olen niin onnellinen, että Pyhä Henki on olemassa ja johdattaa kysymään ihmisiltä tiettyjä kysymyksiä. Olen onnellinen, että asiat, joita tein ennen lähetystyötäni ovat valmistaneet minua siihen, mitä kohtaan täällä. Olen iloinen, että kokemusten ja Pyhän Hengen kautta ja olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikaan ihmisten pelot voidaan rauhoittaa. Olen niin onnellinen, että Pyhä Henki on olemassa!
Ok, no nuo ovat tämän viikon muutamat hullut tarinat. Nyt iloisiin!
Eräänä päivänä olimme puistossa, ja tapasimme pari tupakoivaa tyttöä. Pidimme heille oppiaiheen, ja kaikki meni vain niin kitkattomasti. Puhuimme elämästä kuoleman jälkeen, ja kun sisar Smith kysyi oliko tyttö ajatellut sitä, hän sanoi kyllä, koska hänen ystävänsä oli kuollut kuukausi sitten. Todistimme, lopetimme oppiaiheen, ja kysyimme voisimmeko tavata jälleen. He kysyivät voisivatko he tuoda erään ystävän ja me sanoimme: ”TIETYSTI!!!” Niin seuraavana päivänä meillä oli todella voimallinen opetus kolmen ystävän kanssa, erään miehen, joka on 29-vuotias, ja kahden nuoren tytön, 20 ja 21-vuotiaat, joilla on kysymyksiä elämästä, joihin evankeliumi antaa vastaukset. Rakastin tätä opetusta myös, koska kaikki oli heille ymmärrettävää. He eivät nimenomaan SANONEET sitä, mutta kysymykset, joita he kysyivät, saivat minut käsittämään kuinka Pyhä Henki työskenteli heidän kanssaan. Laadimme pelastussuunnitelman puiston maanpinnalle tupakantumppien joukkoon, ja mies tuijotti sitä, kuunteli ja kysyi sitten oliko olemassa neljäs paikka hengille, koska sen mukaan mitä olimme opettaneet, siinä olisi hänen mielestään järkeä, koska paholainen ei voi asua missään missä on valoa jne. Olimme ällistyneitä, ja jatkoimme sitten ulkoisen pimeyden selittämisellä, vaikka se ei yleensä ole osa sitä mistä puhumme. Puhuimme myös Mormonin kirjasta ja Joseph Smithistä. Se oli intensiivinen oppiaihe, mutta Pyhä Henki johti sitä, eivätkä he olleet ikävystyneitä tai äimistyneitä. He olivat valppaita ja vastaanottavaisia. He ovat valtava siunaus, ja opetamme heitä taas huomenaamulla.
Eräänä päivänä olimme puistossa, ja tapasimme pari tupakoivaa tyttöä. Pidimme heille oppiaiheen, ja kaikki meni vain niin kitkattomasti. Puhuimme elämästä kuoleman jälkeen, ja kun sisar Smith kysyi oliko tyttö ajatellut sitä, hän sanoi kyllä, koska hänen ystävänsä oli kuollut kuukausi sitten. Todistimme, lopetimme oppiaiheen, ja kysyimme voisimmeko tavata jälleen. He kysyivät voisivatko he tuoda erään ystävän ja me sanoimme: ”TIETYSTI!!!” Niin seuraavana päivänä meillä oli todella voimallinen opetus kolmen ystävän kanssa, erään miehen, joka on 29-vuotias, ja kahden nuoren tytön, 20 ja 21-vuotiaat, joilla on kysymyksiä elämästä, joihin evankeliumi antaa vastaukset. Rakastin tätä opetusta myös, koska kaikki oli heille ymmärrettävää. He eivät nimenomaan SANONEET sitä, mutta kysymykset, joita he kysyivät, saivat minut käsittämään kuinka Pyhä Henki työskenteli heidän kanssaan. Laadimme pelastussuunnitelman puiston maanpinnalle tupakantumppien joukkoon, ja mies tuijotti sitä, kuunteli ja kysyi sitten oliko olemassa neljäs paikka hengille, koska sen mukaan mitä olimme opettaneet, siinä olisi hänen mielestään järkeä, koska paholainen ei voi asua missään missä on valoa jne. Olimme ällistyneitä, ja jatkoimme sitten ulkoisen pimeyden selittämisellä, vaikka se ei yleensä ole osa sitä mistä puhumme. Puhuimme myös Mormonin kirjasta ja Joseph Smithistä. Se oli intensiivinen oppiaihe, mutta Pyhä Henki johti sitä, eivätkä he olleet ikävystyneitä tai äimistyneitä. He olivat valppaita ja vastaanottavaisia. He ovat valtava siunaus, ja opetamme heitä taas huomenaamulla.
Tällä viikolla esitin haasteen sisar Smithille, että hän antaisi minun puhua enemmän oppiaiheiden aikana, ja se on hyväksi minulle. Luulen, että se on hänelle vaikeaa, koska hän puhuu paremmin kuin minä, mutta minun täytyy alkaa harjoitella. Opetimme uutta käännynnäistä nimeltä Michal tällä viikolla, ja minulla oli kielten lahja hullun lailla. Se oli fantastista! Sanat vain tulivat, ja Pyhä Henki oli niin voimakas. Kielten lahja on todellinen. Ostin jokin aika sitten minisanakirjan, ja luen sitä usein. Alleviivaan sanoja, joita käytän nyt paljon, ja pieni kirjani on tulossa vihreämmäksi ja vihreämmäksi! (Se on käyttämäni väri.)
Tällä viikolla aloin käyttää ”Saarnatkaa minun evankeliumiani” paljon enemmän. Meillä oli siitä koulutus[kokous], ja juuri ennen sitä olin kysynyt sisar Smithiltä voisimmeko käyttää sitä yhteisen opiskelun aikana. Hän myöntyi, ja sitten saimme selville, että se oli jotain mitä lähetysjohtaja halusi meidän tekevän! Rakastan, että jos olet vireessä, asiat menevät kohdalleen! Se on auttanut meitä paljon, ja olen niin iloinen siitä kirjasta! Se auttaa pyhien kirjoitusten opiskeluani niin paljon!
Myös tällä viikolla olin lukemassa pyhistä kirjoituksistani ystävyydestä ja kuinka Jeesus kutsuu meitä ystävikseen. Ajattelin sitä paljon, koska se on mielenkiintoinen sanamuoto. Haluan olla Jeesuksen ystävä. Johanneksen [evankeliumista] saamme selville, että paras ystävä on sellainen, joka antaa henkensä ystävänsä puolesta. Kristus teki niin, mutta sitten hän pyytää meitä tekemään saman. Palvelemalla häntä joka päivä me teemme niin, ja meistä tulee enemmän kuin hänen veljensä [tai sisarensa]. Meitä kutsutaan silloin hänen ystävikseen. Tämä löytyy Opin ja Liittojen kirjasta luvusta 11, luulen. Pyydän anteeksi, en tuonut pyhiä kirjoituksiani sähköpostiin, mutta se on siellä jossakin. Kaikilla on etuoikeus kutsua itseään Kristuksen veljeksi [tai sisareksi], koska me olemme. Jokainen on. Mutta olla ei vain hänen veljensä [tai sisarensa], mutta myös hänen ystävänsä on jotain, mihin meidän täytyy pyrkiä. Ja se on jotain, mihin minä pyrin jatkuvasti. Sitten Sananlaskuissa 18:24 sanotaan: ”Paljon ystäviä -- vähän ystävyyttä, tosi ystävä on enemmän kuin veli.”
Pidän tästä, joka tapauksessa aika on loppu.
Toivottavasti kaikki on hyvin! Hullua, että isi oli PRAHASSA! Toivon, että hän hali maata sijastani! Haha, rakastan teitä kaikkia!
Rakkaudella,
Sestra Satu-ova
Tällä viikolla aloin käyttää ”Saarnatkaa minun evankeliumiani” paljon enemmän. Meillä oli siitä koulutus[kokous], ja juuri ennen sitä olin kysynyt sisar Smithiltä voisimmeko käyttää sitä yhteisen opiskelun aikana. Hän myöntyi, ja sitten saimme selville, että se oli jotain mitä lähetysjohtaja halusi meidän tekevän! Rakastan, että jos olet vireessä, asiat menevät kohdalleen! Se on auttanut meitä paljon, ja olen niin iloinen siitä kirjasta! Se auttaa pyhien kirjoitusten opiskeluani niin paljon!
Myös tällä viikolla olin lukemassa pyhistä kirjoituksistani ystävyydestä ja kuinka Jeesus kutsuu meitä ystävikseen. Ajattelin sitä paljon, koska se on mielenkiintoinen sanamuoto. Haluan olla Jeesuksen ystävä. Johanneksen [evankeliumista] saamme selville, että paras ystävä on sellainen, joka antaa henkensä ystävänsä puolesta. Kristus teki niin, mutta sitten hän pyytää meitä tekemään saman. Palvelemalla häntä joka päivä me teemme niin, ja meistä tulee enemmän kuin hänen veljensä [tai sisarensa]. Meitä kutsutaan silloin hänen ystävikseen. Tämä löytyy Opin ja Liittojen kirjasta luvusta 11, luulen. Pyydän anteeksi, en tuonut pyhiä kirjoituksiani sähköpostiin, mutta se on siellä jossakin. Kaikilla on etuoikeus kutsua itseään Kristuksen veljeksi [tai sisareksi], koska me olemme. Jokainen on. Mutta olla ei vain hänen veljensä [tai sisarensa], mutta myös hänen ystävänsä on jotain, mihin meidän täytyy pyrkiä. Ja se on jotain, mihin minä pyrin jatkuvasti. Sitten Sananlaskuissa 18:24 sanotaan: ”Paljon ystäviä -- vähän ystävyyttä, tosi ystävä on enemmän kuin veli.”
Pidän tästä, joka tapauksessa aika on loppu.
Toivottavasti kaikki on hyvin! Hullua, että isi oli PRAHASSA! Toivon, että hän hali maata sijastani! Haha, rakastan teitä kaikkia!
Rakkaudella,
Sestra Satu-ova