Lokakuun 10, 2011:
Rakastan yleiskonferenssia!
Kirkon yleiskonferenssi, joka pidetään kaksi kertaa vuodessa Salt Lake Cityssä.
Hei rakas perhe!!! No ensiksi aloitan sanomalla KIITOS [kirjeistä], jotka olette lähettäneet! Olen niin innostunut lukemaan ne junassa myöhemmin tänään.
NO tämä viikko oli fantastinen [yleis]konferenssin takia [= puolivuosittainen maailmanlaajuinen MAP-kirkon konferenssi, jossa kirkon johtajat puhuvat kahden päivän aikana, ja joka on televisioitu ja internetissä]. RAKASTAN KONFERENSSIA. Konferenssi ei ole koskaan merkinnyt niin paljon. On ihanaa olla lähempänä Pyhää Henkeä kuin olen koskaan ennen ollut ja vain haluta niin kovasti kuulla profeetan ääntä. Konferenssi on suuri siunaus, ja rakastin jokaista puhetta. Sisar Smith ja minä teimme ”konferenssikutsuja” antaaksemme ihmisille, joita tapasimme, ja kun tein niin lupasin heille, että jos heillä oli kysymyksiä elämästä tai sen oikeellisuudesta mitä olin sanomassa, niin noihin kysymyksiin tultaisiin vastaamaan konferenssissa. On ihanaa miten totta se on. Kenelle tahansa, Pyhä Henki palauttaa mieleen kaikki todet asiat. [Joh. 14:26] Ja Jumala tietää tarkalleen mitä tarvitsemme, joten jos olemme hengellisesti vireessä ja jos olemme kuuntelemassa profeetan ääntä, kysymyksemme tulevat vastatuiksi rivien välistä, jos eivät täysin suoraan. Menittekö konferenssiin kysymyksen kanssa? Koska minä menin, ja kokemukseni oli ihana. Jos ette, lukekaa konferenssilehti kysymysten kanssa. Se on mitä hienoin juttu. Luulen, että se on tietysti sama pyhien kirjoitusten kanssa, mutta jos meillä on aina kysymys, se näyttää Jumalalle, että olemme halukkaita muuttumaan, ja pohjimmiltamme, tekemään parannusta. Ja se on täysin Hänen tarkoituksensa, ja Hän auttaa meitä aina. P.S. Äiti-kulta, emme saa omaa konferenssilehteä... voisitko lähettää minulle yhden? Sisarilla täällä on tapana leikata kaikki [kirkon lehdet] kauniiden kuvien takia, ja minulle on vaikeaa, kun olen täysin uppoutunut johonkin puheeseen tai artikkeliin, ja sitten viimeinen kappale puuttuu... Arvostaisin sitä, ja kaikkia viime kuun [kirkon lehtiä], mitä voisit lähettää minulle, jos sinulla on aikaa. Enimmäkseen haluan vain oman konferenssilehteni, johon voin tehdä omia merkintöjäni ja josta voin tehdä omani.
NO tämä viikko oli fantastinen [yleis]konferenssin takia [= puolivuosittainen maailmanlaajuinen MAP-kirkon konferenssi, jossa kirkon johtajat puhuvat kahden päivän aikana, ja joka on televisioitu ja internetissä]. RAKASTAN KONFERENSSIA. Konferenssi ei ole koskaan merkinnyt niin paljon. On ihanaa olla lähempänä Pyhää Henkeä kuin olen koskaan ennen ollut ja vain haluta niin kovasti kuulla profeetan ääntä. Konferenssi on suuri siunaus, ja rakastin jokaista puhetta. Sisar Smith ja minä teimme ”konferenssikutsuja” antaaksemme ihmisille, joita tapasimme, ja kun tein niin lupasin heille, että jos heillä oli kysymyksiä elämästä tai sen oikeellisuudesta mitä olin sanomassa, niin noihin kysymyksiin tultaisiin vastaamaan konferenssissa. On ihanaa miten totta se on. Kenelle tahansa, Pyhä Henki palauttaa mieleen kaikki todet asiat. [Joh. 14:26] Ja Jumala tietää tarkalleen mitä tarvitsemme, joten jos olemme hengellisesti vireessä ja jos olemme kuuntelemassa profeetan ääntä, kysymyksemme tulevat vastatuiksi rivien välistä, jos eivät täysin suoraan. Menittekö konferenssiin kysymyksen kanssa? Koska minä menin, ja kokemukseni oli ihana. Jos ette, lukekaa konferenssilehti kysymysten kanssa. Se on mitä hienoin juttu. Luulen, että se on tietysti sama pyhien kirjoitusten kanssa, mutta jos meillä on aina kysymys, se näyttää Jumalalle, että olemme halukkaita muuttumaan, ja pohjimmiltamme, tekemään parannusta. Ja se on täysin Hänen tarkoituksensa, ja Hän auttaa meitä aina. P.S. Äiti-kulta, emme saa omaa konferenssilehteä... voisitko lähettää minulle yhden? Sisarilla täällä on tapana leikata kaikki [kirkon lehdet] kauniiden kuvien takia, ja minulle on vaikeaa, kun olen täysin uppoutunut johonkin puheeseen tai artikkeliin, ja sitten viimeinen kappale puuttuu... Arvostaisin sitä, ja kaikkia viime kuun [kirkon lehtiä], mitä voisit lähettää minulle, jos sinulla on aikaa. Enimmäkseen haluan vain oman konferenssilehteni, johon voin tehdä omia merkintöjäni ja josta voin tehdä omani.
Kuitenkin vänkä juttu konferenssista! Muistatteko presidentti Monsonin puhetta, jossa hän puhui Frankfurtin Temppelistä ja kuinka hän rukoili yhden miehen tulemaan puhumaan, joka ei ollut paikalla, ja sitten hän ilmestyi paikalle? Hänen nimensä oli... Peter Mourik? OLETTE TAVANNEET HÄNET!!! Koska hän antoi minulle minun patriarkallisen siunaukseni! Hän on Alankomaista, ja vetäisin ulos patriarkallisen siunaukseni vain varmistaakseni. JEP. Sama tyyppi. Vänkä-mänkää vai mitä?! Olin niin iloinen... NIIIIN niin iloinen. Rakastan yhteyksiä. Ja patriarkka Mourik oli mitä herttaisin mies. Muistatteko siunaukseni ja kuinka ihana se oli? Hän oli ollut Afrikassa ja näytti meille tavaroitaan sieltä hänen olohuoneessaan... ja tunsin oloni vain niin kotoiseksi, niin rakastetuksi, ja niin tärkeäksi. Rakastin patriarkallista siunaustani. Se oli paras. Pienensin ja laminoin sen niin että se mahtuisi pyhiin kirjoituksiini ja niin että voin lukea sitä usein. Kehotan teitä kaikkia tekemään samoin. Luulin ennen, että voisin lukea sitä vain silloin tällöin, koska se on niin pyhä. Asia ei ole niin. Mitä enemmän luen sitä, sitä enemmän olen vireessä niihin asioihin, joita Taivaallinen Isä haluaa minun tekevän elämässäni, ja sitä enemmän muistan pyhiä lupauksia, joita minulle on luvattu, jos seuraan sen siunauksen neuvoja. Olen niin kiitollinen, että Jacqueline tuntee siunauksensa niin hyvin, että hän huomaa milloin siunaus on täyttymässä. Rakastan Herraa. Hän on Isämme Taivaassa, ja Hän rakastaa minua ja sinua niin kovin paljon. Hän on niin selvillä siitä mitä tapahtuu, ja Hän tarvitsee meidän tietävän sen, jotta voimme mennä eteenpäin toivossa ja siinä kirkkaudessa mitä vain Hänen evankeliuminsa tuo. Kun tajuamme keitä me olemme, elämä on niin paljon helpompaa, ja asioissa on niin paljon enemmän järkeä. Nousemme korkeammalle moraaliselle tasolle, ja meistä tulee parempia ihmisiä Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta. Rakastan Vapahtajaani. Hän elää. Ja se on viesti, jonka jaan kymmenien ihmisten kanssa joka päivä. Konferenssi on niin suuri siunaus. Minulla oli tapana ihmetellä miltä olisi tuntunut olla kuuntelemassa Abinadia tai katsella Nooaa rakentamassa arkkia. Mutta näen saman hehkun, jonka lapsena kuvittelin näillä profeetoilla olevan, apostolien ja profeettojen kasvoissa jotka julistavat Kristuksen olemassaoloa tänään. Hänen apostolinsa elävät, Hän elää, ja hänellä on profeetta, koska Jumala rakastaa meitä.
Siispä viikon kertomus ihmeestä: olimme [puhumassa ihmisille] kadulla yhtenä päivänä, ja pysäytin yhden miehen, joka näytti olevan kolmissakymmenissä. Selitin nopeasti miksi olin siellä (opit puhumaan nopeasti lähetyssaarnaajana ja saamaan asian ytimen ilmaistua ennen kuin he kävelevät eteenpäin) ja hän pysähtyi. Hän kuunteli. Sitten Sisar Smith alkoi puhua, ja yritin seurata keskustelua. Yhdessä vaiheessa mies sanoi: ”Mate cas?” tarkoittaen: ”Onko teillä aikaa?” ja tajusin, että koska hän ei ollut lopettanut lausetta ”perjantaina tai huomenna tai vain jonain muuna aikana” hän tarkoitti, oliko meillä aikaa NYT. Olin HALTIOISSANI. Sanoin: ”ANO ANO! MAME CAS TED’!” Mikä tarkoittaa kyllä kyllä, meillä on aikaa NYT! (Innostun vähän silloin tällöin) ja hän kysyi voisimmeko mennä kafeteriaan puhumaan. Sisar Smith ja minä hymyilimme korvasta korvaan. Menimme istumaan, ja hän selitti, että: ”Toivottavasti tämä ei kuulosta kliseeltä, mutta olen vain yrittämässä löytää oikean kirkon juuri nyt.” ÖH, OK EI KLISEELTÄ... IHMEELTÄ! Joten esittelimme Mormonin kirjan ja opetimme hänelle osan ensimmäistä oppiaihetta profeetoista ja [evankeliumin] palautuksesta. Autoin miten parhaiten taisin. Kutsuimme hänet konferenssiin, ja kun hän kysyi, ”Missä?” kerroin hänelle. Silloin hän hymyili ja sanoi ujosti: ”Minä rakensin teidän kappelinne.” Olin taivaassa. HÄN RAKENSI KIRKKOMME! Se oli huippua. Joten hän tuli konferenssiin lauantaina (yhteen kokoukseen) ja rakasti sitä, mutta oli hermostunut kaikkien ihmisten joukossa ja lähti. Mutta tapaamme hänet pian. Hän lukee Mormonin kirjaa ja on ihme. Hän on kolmissakymmenissä eikä ole vielä mennyt naimisiin, koska ei ole vielä löytänyt ketään, joka olisi hyvin moraalinen. Ladja on ihme, ja olen niin niin onnellinen, että Jumala johdattaa sinut ihmisten luo, jos olet valmis. Olen niin onnellinen, että olen täällä.
Päivät ovat VAIKEITA. Eräänä iltana, kun olimme kokeneet paljon torjuntaa, meille oli huudettu, ja päällemme oli satanut, kiipesin sänkyyn ja sanoin: ”Sisar Smith, lähetystyö on KOVAA.” ja hän nauroi ja sanoi, että hänestä tuntui samalta. Se on vaikeaa. Mutta jonakin päivänä Tsekin tasavalta tulee pullistelemaan evankeliumia. Mitä sillä on väliä jos tämä on Euroopan ateistisin maa? Sillä ei ole mitään väliä. Ihmiset janoavat tätä evankeliumia. Jokainen koko maailmassa tarvitsee sitä. Ja minulla on kunnia kantaa tätä kylttiä rinnassani, ja tulen ikuisesti julistamaan uskollisuuteni. Rakastan Jeesusta Kristusta. Hän on Vapahtajani. Hän rakasti maailmaa niin paljon että sovitti puolestamme. Meillä [kuolevaisina]ei ole aavistustakaan mitä se merkitsee. Kuolema ei voi nujertaa meitä, koska se on kuolevaisuuden laki, jonka on tehnyt tyhjäksi kuolematon olento. Kristus on perustukseni, kallioni, ja Lunastajani, ja rakastan Häntä hyvin hyvin paljon.
Olen kiitollinen Mormonin kirjasta ja siitä, että se on toinen todistus [Jeesuksesta Kristuksesta]. Olen kiitollinen, että meillä on se, niin ettei tässä sekavassa maailmassa ole niin paljon sekaannusta. Olen kiitollinen, että voin mennä temppelin läpi, enkä voi ODOTTAA mennä sen läpi taas. En voi odottaa kunnes perustan perheen ja voin tuoda lisäykseksi täydellisiä henkiä siihen vahvaan perheeseen, joka minulla jo on. Äiti, sinulla ei ole aavistustakaan kuinka tärkeä olit lähetyssaarnaajillesi. Et tule koskaan tietämään kuinka monta rukousta lausuttiin puolestasi ja kuinka monta tuntia mietiskelyä ja valmistelua tehtiin tähtesi. Olit siihen valmis, ja se on siunannut niin monta elämää. Kiitos, että olit valmis tälle evankeliumille ja että olet uhrannut elämäsi sille. Tulen ikuisesti olemaan sinulle kiitollisuudenvelassa. Rakastan sinua niin paljon.
Minun täytyy kirjoittaa lähetysjohtaja Irwinille nyt. Meinaan unohtaa. Siis toivon, että teillä kaikilla on suurenmoinen viikko. Olette ajatuksissani ja rukouksissani. Rakastan teitä kaikkia. Tervehtikää eläimiä puolestani. Andrew lähetti minulle kuvan itsestään ja Rexusta. Täällä on niin paljon koiria, ja minulla on ikävä Rexua! Se on sellainen päivänsäde!
-Sestra Satu Izatt
Siispä viikon kertomus ihmeestä: olimme [puhumassa ihmisille] kadulla yhtenä päivänä, ja pysäytin yhden miehen, joka näytti olevan kolmissakymmenissä. Selitin nopeasti miksi olin siellä (opit puhumaan nopeasti lähetyssaarnaajana ja saamaan asian ytimen ilmaistua ennen kuin he kävelevät eteenpäin) ja hän pysähtyi. Hän kuunteli. Sitten Sisar Smith alkoi puhua, ja yritin seurata keskustelua. Yhdessä vaiheessa mies sanoi: ”Mate cas?” tarkoittaen: ”Onko teillä aikaa?” ja tajusin, että koska hän ei ollut lopettanut lausetta ”perjantaina tai huomenna tai vain jonain muuna aikana” hän tarkoitti, oliko meillä aikaa NYT. Olin HALTIOISSANI. Sanoin: ”ANO ANO! MAME CAS TED’!” Mikä tarkoittaa kyllä kyllä, meillä on aikaa NYT! (Innostun vähän silloin tällöin) ja hän kysyi voisimmeko mennä kafeteriaan puhumaan. Sisar Smith ja minä hymyilimme korvasta korvaan. Menimme istumaan, ja hän selitti, että: ”Toivottavasti tämä ei kuulosta kliseeltä, mutta olen vain yrittämässä löytää oikean kirkon juuri nyt.” ÖH, OK EI KLISEELTÄ... IHMEELTÄ! Joten esittelimme Mormonin kirjan ja opetimme hänelle osan ensimmäistä oppiaihetta profeetoista ja [evankeliumin] palautuksesta. Autoin miten parhaiten taisin. Kutsuimme hänet konferenssiin, ja kun hän kysyi, ”Missä?” kerroin hänelle. Silloin hän hymyili ja sanoi ujosti: ”Minä rakensin teidän kappelinne.” Olin taivaassa. HÄN RAKENSI KIRKKOMME! Se oli huippua. Joten hän tuli konferenssiin lauantaina (yhteen kokoukseen) ja rakasti sitä, mutta oli hermostunut kaikkien ihmisten joukossa ja lähti. Mutta tapaamme hänet pian. Hän lukee Mormonin kirjaa ja on ihme. Hän on kolmissakymmenissä eikä ole vielä mennyt naimisiin, koska ei ole vielä löytänyt ketään, joka olisi hyvin moraalinen. Ladja on ihme, ja olen niin niin onnellinen, että Jumala johdattaa sinut ihmisten luo, jos olet valmis. Olen niin onnellinen, että olen täällä.
Päivät ovat VAIKEITA. Eräänä iltana, kun olimme kokeneet paljon torjuntaa, meille oli huudettu, ja päällemme oli satanut, kiipesin sänkyyn ja sanoin: ”Sisar Smith, lähetystyö on KOVAA.” ja hän nauroi ja sanoi, että hänestä tuntui samalta. Se on vaikeaa. Mutta jonakin päivänä Tsekin tasavalta tulee pullistelemaan evankeliumia. Mitä sillä on väliä jos tämä on Euroopan ateistisin maa? Sillä ei ole mitään väliä. Ihmiset janoavat tätä evankeliumia. Jokainen koko maailmassa tarvitsee sitä. Ja minulla on kunnia kantaa tätä kylttiä rinnassani, ja tulen ikuisesti julistamaan uskollisuuteni. Rakastan Jeesusta Kristusta. Hän on Vapahtajani. Hän rakasti maailmaa niin paljon että sovitti puolestamme. Meillä [kuolevaisina]ei ole aavistustakaan mitä se merkitsee. Kuolema ei voi nujertaa meitä, koska se on kuolevaisuuden laki, jonka on tehnyt tyhjäksi kuolematon olento. Kristus on perustukseni, kallioni, ja Lunastajani, ja rakastan Häntä hyvin hyvin paljon.
Olen kiitollinen Mormonin kirjasta ja siitä, että se on toinen todistus [Jeesuksesta Kristuksesta]. Olen kiitollinen, että meillä on se, niin ettei tässä sekavassa maailmassa ole niin paljon sekaannusta. Olen kiitollinen, että voin mennä temppelin läpi, enkä voi ODOTTAA mennä sen läpi taas. En voi odottaa kunnes perustan perheen ja voin tuoda lisäykseksi täydellisiä henkiä siihen vahvaan perheeseen, joka minulla jo on. Äiti, sinulla ei ole aavistustakaan kuinka tärkeä olit lähetyssaarnaajillesi. Et tule koskaan tietämään kuinka monta rukousta lausuttiin puolestasi ja kuinka monta tuntia mietiskelyä ja valmistelua tehtiin tähtesi. Olit siihen valmis, ja se on siunannut niin monta elämää. Kiitos, että olit valmis tälle evankeliumille ja että olet uhrannut elämäsi sille. Tulen ikuisesti olemaan sinulle kiitollisuudenvelassa. Rakastan sinua niin paljon.
Minun täytyy kirjoittaa lähetysjohtaja Irwinille nyt. Meinaan unohtaa. Siis toivon, että teillä kaikilla on suurenmoinen viikko. Olette ajatuksissani ja rukouksissani. Rakastan teitä kaikkia. Tervehtikää eläimiä puolestani. Andrew lähetti minulle kuvan itsestään ja Rexusta. Täällä on niin paljon koiria, ja minulla on ikävä Rexua! Se on sellainen päivänsäde!
-Sestra Satu Izatt